...

BASSOKOULU Matti Perkiö Moderni sähköbasso

by user

on
Category: Documents
28

views

Report

Comments

Transcript

BASSOKOULU Matti Perkiö Moderni sähköbasso
Matti Perkiö
BASSOKOULU
Moderni sähköbasso
BASSOKOULU
Moderni sähköbasso
Matti Perkiö
Opinnäytetyö
Kevät 2013
Musiikin koulutusohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Tekijä: Matti Perkiö
Opinnäytetyön nimi: Bassokoulu: Moderni sähköbasso
Työn ohjaaja: Jaana Sariola
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2013
Sivumäärä: 32 + 72 liitesivua
Opinnäytetyöni lähtökohtana on käytännönläheisyys. Halusin tehdä soittooppaan, jota voin hyödyntää työssäni soitonopettajana. Opas sisältää monipuolisesti taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaisia harjoituksia,
joiden tarkoituksena on herättää ajatuksia ja ideoita soiton suhteen, jotka tekevät soittimen hahmottamisesta kokonaisvaltaisemman. Samalla opas sisältää
asioita, joita olisin jo konservatoriossa opiskellessani kaivannut löytyväksi yhdestä soitto-oppaasta helpottamaan oppimista. Toisekseen suomenkielisiä soitto-oppaita on julkaistu vasta kolme, joten jo pelkästään suomenkielisille soittooppaille on kysyntää. Soitto-opas on suunnattu 3/3- tai I-tutkintotasolla oleville.
Opas sisältää erilaisia käytännöllisiä harjoituksia. Näitä ovat sointuarpeggiot,
asteikot, äänenkuljetusharjoitukset asteikon sisällä, walking bass -linjan soittaminen ja sointujen soittaminen. Soitto-opas pohjautuu viiteen yleiseen jazzissa
käytettyyn sointukiertoon. Näitä ovat jazz-blues-kierto, kvinttikierto, rytmikierto
(Rhythm Changes), So What-kierto ja Coltrane-kierto (Coltrane Changes).
Oppimateriaalin pääpaino on tutustuttaa basistit sähköbasson mahdollisuuksiin
ja näyttää, että sähköbasso on yhtälailla melodia- ja sointusoitin kuin soitin, joka
vastaa pohjasävelen soittamisesta.
Asiasanat: Sähköbasso, bassokoulu, moderni sähköbasso, jazzin perusteita bassolle
3
ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Degree Programme in Music, Option of Music Pedagogue
Author: Matti Perkiö
Title of thesis: Modern electric bass
Supervisor: Jaana Sariola
Term and year when the thesis was submitted: Spring 2013
Number of pages: 32 + 1 appendices
The aim for this thesis was to create a study material for the electric bass consisting of the basics to jazz mastery. There have only been published three
electric bass guides in Finnish, and none of them consist of the basics of jazz
playing, so, a guide in Finnish would meet the demand and be welcomed. The
study material is aimed for bass players at intermediate level.
The guide includes study material which could have been useful for myself
while still studying how to play jazz at the conservatoire. Modern electric bass
guide consist of material as chord arpeggios, scales and modes, diatonic voice
leading on II-V changes, walking bass lines and playing chords. The guide is
based on five most common chord progressions which are widely used in jazz
music. These progressions are 12-bar-blues progression, diatonic circle of fifths
progression, rhythm changes progression, So What progression and Coltrane
progression.
The main purpose of the study material is to familiarize the bass players with
the possibilities of the electric bass as a melody and a chord playing instrument
as well as an instrument behind the groove and the low end.
Keywords: Electric bass, beginner’s guide to jazz bass, modern electric bass
4
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
6 2 OPETUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET
8 3 SUOMENKIELISIÄ BASSOKOULUJA
3.1 Suomenkieliset soitto-oppaat bassolle
10 10 3.2 Rockbassotreenejä, Aiotko Rock-basistiksi?, Bassokoulu 1 ja
Bassoaapinen
11 4 SOINTUKIERROT
12 4.1 Jazz-blues-kierto
12 4.2 Kvinttikierto
13 4.3 Rytmikierto (Rhythm Changes)
13 4.4 So What -kierto
14 4.5 Coltrane-kierto
15 5 OPETUSMATERIAALI
16 5.1 Johdanto opetusmateriaaliin
16 5.2 Teoria ja säveltapailu
17 5.3 Harjoitukset
18 5.3.1 Soinnut ja arpeggiot
19 5.3.2 Asteikko
20 5.3.3 Äänenkuljetus asteikon sisällä
22 5.3.4 Walking bass
24 5.3.5 Sointujen soittaminen
25 5.3.6 Komppilaput
26 6 POHDINTA
28 LÄHTEET
30 LIITTEET
5
1 JOHDANTO
Opinnäytetyöni tarkoituksena on käytännönläheisyys, josta olisi hyötyä myös
tulevaisuutta ajatellen. Halusin koota oppimateriaalipaketin, soitto-oppaan, joka
sisältää asioita, joita olisin jo konservatoriossa opiskellessani toivonut löytyvän
yhdestä oppaasta. Monet soitto-oppaani aiheet olen joutunut oppimaan pitkän
tien kautta, joten tämänkaltainen opas olisi nopeuttanut huomattavasti oppimistani. Myöskään jazzin alkeita käsitteleviä suomenkielisiä soitto-oppaita bassolle
ei ole julkaistu, joten suomenkielinen opas on tarpeellinen.
Olen valinnut opinnäytetyöni aiheeksi bassonsoiton oppimateriaalia sisältävän
soitto-oppaan tekemisen soitonopetukseen musiikkiopistoissa, konservatorioissa tai vastaavasti itseopiskelussa. Oppaan lähtökohtana on, että oppimateriaalia harjoittavalla on 3/3- tai I-tutkintotasojen mukaiset valmiudet niin teoriassa
kuin soittimenhallinnassa, jotta hän pystyy hyödyntämään soitto-opasta parhaiten.
Soitonharjoittelu on moniulotteista tekemistä musiikin parissa. Sitä on muun
muassa soiton teknisten valmiuksien kehittäminen, teorian opiskeleminen ja
tämän teoreettisen osaamisen siirtämistä käytäntöön, eli soitinkohtaisen teorian
hallinta sekä säveltapailun (engl. ear training) kehittäminen. Soitto-oppaassa
tuon esille omalla opintielläni hyväksi havaitsemia bassonsoiton eri osaalueiden kehittämiseen johtavia harjoitteita.
Pidän musiikin opiskelemisessa tärkeänä, että kaikella tekemisellä olisi suora
yhteys käytäntöön. Toinen tärkeä asia on tekemisen mielekkyys ja sopivien
haasteiden asettaminen. Jazzmusiikki on minulle tärkeää, joten jazzia käsittelevän soitto-oppaan tekeminen oli luonnollinen vaihtoehto miettiessäni oppaan
aihealaa, josta toivon olevan hyötyä myös muille jazzmusiikista kiinnostuneille
basisteille, jotka toimivat kohderyhmänä oppaalle. Nämä edellä mainitut asiat
toimivatkin punaisena lankana omaa opasta työstäessä sen pitäen sisällään
teoreettista pohdintaa oppijalle sekä harjoitteita viidestä yleisestä jazzsointukierrosta, joihin olen sisällyttänyt teoriapohjaista tietoa sekä harjoittelu6
menetelmiä. Jazzmuusikon näkökulmasta oppaan sisältämien kappaleiden valitseminen esimerkeiksi on perusteltua, sillä jokaisella edellä mainituilla kierroilla
on ollut tärkeä rooli jazzmusiikin historiassa.
Soitto-oppaassa perehdytään bassonsoiton mahdollisuuksiin ja teknisiin asioihin harjoitteiden muodossa. Opas sisältää harjoitteita jazzmusiikin tärkeistä
sointukierroista, joilla aloitteleva ja hieman pidemmälläkin oleva jazzmuusikko
pärjää pitkälle. Opas sisältää teoriatietoa harjoitusten sisällä, joissa perehdytään teoriaan bassonsoiton kantilta. Harjoitukset sisältävät sointuja, arpeggioita,
sointukäännöksiä, sointujen muodostamista kolmisoinnuista ja nelisoinnuista,
asteikkoja, äänenkuljetusta sekä walking bass-linjoja.
Varsinaisen oppimateriaalin ja harjoitteiden lisäksi selvitän opinnäytetyössäni
pohjatietoa muutamista olemassa olevista suomenkielisistä bassonsoittooppaista, mutta myös soitto-oppaassa esiintyvistä harjoitteista ja hieman sointukiertojen taustasta.
7
2 OPETUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET
”Musiikkiopistotasolla yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden kehittämisessä korostuu. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi täydentävät toisiaan
ja rakentavat yhdessä pohjan osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua. Oppilaitoksen tehtävänä on pitää huolta siitä, että yhteismusisoinnin muodot ovat monipuolisia ja opetuksen tavoitteet toteutuvat jokaisen oppilaan kohdalla pääinstrumentista riippumatta. Oppimista edistävä koulutuksellinen näkökulma on aina ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä.” (OPH 3.1.2013.)
Opetushallinnon vuonna 2002 laatiman opetussuunnitelman perusteiden mukaan musiikin määriteltävät sisältöalueet kattavat vähintään musiikinteorian, säveltapailun ja musiikkitiedon I-kurssien sekä harmoniaopin kurssin sisällöt. Näiden oppiaineiden tavoitteet määritellään tarkemmin oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. (OPH 3.1.2013.) Opetushallinnon laatima suunnitelma musiikin laajasta oppimäärästä on pääpiirteinen, joten se antaa oppilaitoksille mahdollisuuden rakentaa yksityiskohtaisemman suunnitelman valmiin rungon päälle.
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n laatimien instrumenttikohtaisten tavoitteiden mukaan musiikkiopistotason opetus sisältää instrumenttitekniikan sekä
rytmimusiikin keskeisen ohjelmiston kartuttamisen monipuolisesti. Musiikkiopistotason yleiset tavoitteet sähköbassolle sisältävät oman musiikillisen äänen ja
identiteetin kehittämisen soittimen kautta, eri tyylien soittamisen rytmisesti ja
dynaamisesti hyödyntäen tyylinmukaisia soundeja sekä fraseerausta, valmiuden improvisaatioon, ymmärryksen harmoniasta ja sointukadensseista sekä
valmiuden korvakuulopohjaiseen soittamiseen. Musiikkiopistotason tasosuorituksen sähköbasson tekninen hallinta sisältää erilaisia tapoja soittimen fyysiseen hallitsemiseen, erilaiset rytmiset fraseeraukset: laid back -soitto, iskun
eteen soittaminen ja swing -fraseeraaminen, erilaiset soittotekniikat: sormisoitto
sekä slap-tekniikka, erikoiset tahtilajit ja rytmiikan hallitsemisen: ymmärrys rytmiikasta, time-käsitteestä sekä rytmisistä alajaoista (engl. subdivision), musiikin
eri tyylilajeja: jazz, latin (kuubalainen ja brasillialainen), soul, funk ja reggae,
8
kirkkosävellajit, melodinen molli sekä sen moodit, nuotinluvun, melodian soittamisen, säveltapailun, improvisointia, korvakuulolta soittamista ja musiikin kuuntelemista
sekä
transkriboimista.
(Suomen
musiikkioppilaitosten
liitto
ry
20.2.2013.)
Soitto-oppaani sisältö perustuu paljolti taiteen perusopetuksen musiikin laajan
oppimäärän opetussuunnitelman mukaisiin asioihin lukuun ottamatta rytmiikkaa,
jota en oppaassa käsittele neljäsosa- ja kahdeksasosalinjoja pidemmälle. Tekniseltä puolelta katsottuna soitto-opas voisi toimia oppikirjana musiikkiopistotasolla opiskelevalle oppijalle. Oppaassani perehdyn pääosin bassonsoiton teknisiin asioihin sekä jazz-musiikin perusteisiin, jotka edesauttavat musiikin hahmottamista, ei pelkästään jazzia soittaessa vaan ylipäätään musiikkia soitettaessa.
9
3 SUOMENKIELISIÄ BASSOKOULUJA
Opetustyössäni olen huomannut, että bassolle suunnattuja suomenkielisiä soitto-oppaita ja ylipäätään suomenkielisiä pop/jazz-aihealaan keskittyviä oppaita
eri soittimille löytyy suhteellisen niukasti. Olen keskustellut oppituntien lomassa
asiasta didaktiikan opettajani Petrus Yli-Tepsan kanssa. Hänen mukaansa oppilaiden yhdeksi ongelmaksi saattaa muodostua oppikirjojen englanninkielisyys.
Tästä suomenkielisten soitto-oppaiden vähäisestä määrästä voimme tehdä johtopäätöksen, että suomenkielistä materiaalia kaivattaisiin kipeästi markkinoille.
3.1 Suomenkieliset soitto-oppaat bassolle
Suomenkielisiä soitto-oppaita bassolle on julkaistu toistaiseksi vain kaksi. Näitä
oppaita ovat Jussi Kinnusen Rockbassotreenejä (1988) ja Edi Jauhiaisen Aiotko
rock-basistiksi? (2002). Näiden kahden soitto-oppaan lisäksi suomennettuja oppaita löytyy vain yksi, Ed Frielandin Bassokoulu 1 (2009), joka on ensimmäinen
osa kolmiosaisesta Hal Leaonardin kustantamasta Bass Method -sarjasta. Uusin, toistaiseksi vain omakustanteena julkaistu suomenkielinen basson alkeisoppikirja on Oulun konservatorion bassonsoiton lehtorin Petrus Yli-Tepsan kirjoittama Bassoaapinen (2010).
Kitaransoiton puolella suomenkielisiä pop/jazz-musiikkia käsitteleviä soittooppaita löytyy hieman laajemmin ja varsinkin viimeisimpien julkaisujen myötä
kitaransoitto-oppaiden laatu on kasvanut roimasti. Näiden laajempien ja perusteellisten kokonaisuuksien pioneerityötä tekevät mm. Jarmo Hynninen Country
Guitar Workshop I (1999) ja II (2012), Rhythm and Blues Workshop (2006) ja
Teemu Viinikainen Rytmi elää (2009) -soitto-opuksillaan, mutta bassonsoiton
puolella julkaistuja soitto-oppaita on vielä niukemmin tarjolla.
10
3.2 Rockbassotreenejä, Aiotko Rock-basistiksi?, Bassokoulu 1 ja
Bassoaapinen
Jussi Kinnusen Rockbassotreenejä ja Edi Jauhiaisen Aiotko Rock-basistiksi? soitto-oppaat ovat nimensä mukaisesti kohdistuneet pääpainoltaan rockmusiikkiin. Kinnusen Rockbassotreenejä pohjautuu hänen luomiinsa rock ja
funk -orientoituneisiin harjoituksiin sekä hänen levyttämiinsä kappaleisiin, joista
soitto-opas pitää sisällään tarkat transkriptiot. Jauhiaisen Aiotko Rockbasistiksi? sisältää rock-orientoituneita soittoharjoituksia. Kinnusen Rockbassotreenejä on suhteellisen vaativan materiaalin johdosta kohdistettu hieman pidemmällä olevalle soittajalle, kun taas Jauhiaisen Aiotko rock-basistiksi? sisältää teknisesti vaatimattomampaa materiaalia, joka soveltuu vasta-alkajista ylöspäin. Vaikka musiikillinen suuntaus molemmissa soitto-oppaissa on sama, perustuvat ne eri lähtökohtiin, joka toisaalta on edukseen, sillä ovathan nämä oppaat ainoita alkujaan suomenkielisiä oppaita.
Bassokoulu 1 on laatuaan ainoa suomennettu soitto-opas bassolle. Alkuperäiseltä nimeltään Bass Method 1 on Ed Friedlandin luoma ja Hal Leonardin julkaisema englanninkielinen kolmen soitto-oppaan sisältävän sarjan ensimmäinen
osa. Tämän kolmen soitto-oppaan sarjan ensimmäinen osa on kohdistettu vasta-alkajalle ja sisältää nuottien opettelemista ja monenlaisia harjoitteita taustanauhan säestämänä, lähtien vapaiden kielien nimistä päätyen hieman haasteellisempien kappaleiden soittamiseen.
Petrus Yli-Tepsan kirjoittama Bassoaapinen on perusteellinen ja järjestelmällinen kokonaisuus alkeista suhteellisen vaativaan soittoon. Opas on suunnattu
alkeisoppimateriaaliksi ja sisältää monipuolista materiaalia niin soiton kuin teorian suhteen soittoergonomiaa unohtamatta. Ergonomiset soittoasennot on kuvitettu kirjaan. Yli-Tepsan Bassoaapista ei toistaiseksi ole julkaistu kustantajan
toimesta, mutta onnistuin hankkimaan omakustanteena painetun kirjan tutustuakseni siihen. Kirja on tarpeellinen ja toivon, että sille löytyisi pian kustantaja,
jotta kirja saataisiin piakkoin aloittelevien ja pidemmälläkin olevien soittajien oppimateriaaliksi.
11
4 SOINTUKIERROT
Soitto-oppaani harjoitteet pohjautuvat viiteen tärkeään standardiin jazzmusiikissa. ”Standardi, arkinen nimitys jazzmusiikin klassisesta sävelmästä ”ikivihreästä” (Tabell 2008, 161). Näitä sointukiertoja ovat jazz-blues-, kvintti-, rytmi-, So What- sekä Coltrane-kierto. Kiertojen päälle on sävelletty lukuisia teemoja, mutta yhdet esimerkit kustakin kappaleesta voisivat olla jazz-standardit
Billie’s Bounce (jazz-blues-kierto), Autumn Leaves (kvinttikierto), Oleo (rytmikierto), So What (So What-kierto) sekä Giant Steps (Coltrane-kierto).
Olen luonut harjoituksia näiden viiden yllä mainitsemani standardin pohjalle, joka mahdollistaa, että kyseiset kierrot opetellessaan on opetellut kaikki näiden
yleisten sointukiertojen pohjalle rakentuvat jazzstandardit. Sointukiertojen historiasta ja niiden vakiintumisesta käytetyiksi jazzkierroiksi oli jokseenkin hankala
löytää materiaalia, mutta oli tyydyttävä siihen, mitä oli saatavilla.
4.1 Jazz-blues-kierto
”Bluesin julkinen läpimurto vuoden 1910 jälkeen oli mitä merkityksekkäin tapahtuma; täten mustan musiikin melodiikka popularisoitui, ja siitä tulikin jazzin olennainen elementti” (Virtamo 1987, 123).
Bluesrakenne on Tabellin mukaan oleellinen osa jazzmusiikin historiaa aina sen
syntyajoista nykypäivään saakka ja Tabell näkee bluesrakenteen tutkimiselle
myös muita perusteita, sillä bluesmusiikin syntyhistoria voidaan katsoa olevan
jazzmusiikin syntyhistoria. (Tabel 2008, 54) Bluesin luonne kehittyi jazzmuusikkojen käsissä hienostuneempaan suuntaan lähetessään iskelmä-musiikkia (Virtamo 1987, 45).
Brodinin mukaan bluesin muotopohjaa käytetään usein jazzesityksen pohjana,
choruksen pituuden ollessa yhteensä 12 tahtia (Brodin 1980, 103). Tabellin mu-
12
kaan blueskierto on Rhythm Changes-kierron ohella jazzmusiikin perusrakenteita, joiden pohjalle on sävelletty lukuisat teemat (Tabell 2008, 151).
Sointukierron valitseminen oli itsestäänselvyys, sillä se omaa suuren roolin
jazzmusiikissa, sen synnystä aina tähän päivään saakka. Nimeän Charlie Parkerin sävellyksen Billie’s Bounce varsinaiseksi kappaleeksi, jonka pohjalta valitsin tämän kierron.
4.2 Kvinttikierto
Ehkäpä tunnetuin kvinttikiertoon pohjautuva sävellys on alkujaan ranskalainen
Les Feuilles Mortes, jonka on säveltänyt Joseph Kosma, joka on sittemmin tunnettu jazzstandardina nimeltään Autumn Leaves. Sointukierto perustuu yksinomaan jazzmusiikille tyypillisille II-V -kadensseihin. Autumn Leaves on standardi, jonka pohjalta valitsin tämän sointukierron soitto-oppaaseeni.
4.3 Rytmikierto (Rhythm Changes)
Tabell kertoo Rhythm Changes -kierron olevan vakiintunut nimitys alkujaan
George Gershwinin I Got Rhythm -sävellyksessä esiintyneelle sointukierrolle
(Tabell 2008, 158). Rhythm changes- sekä blues-sointukiertoihin on Tabellin
mukaan sävelletty lukuisia jazz-sävellyksiä (Tabel 2008, 54).
Tabell kuvailee kirjassaan tarkemmin I Got Rhythm sävellystä sen noudattavan
AABA-rakennetta, jonka osan pituus on 8 tahtia. Tabell kertoo toisen A-osan
sisältävän hännän, joka venyttää siitä 10 tahdin mittaisen, mutta joka usein jätetään pois, jolloin jäljelle jäävä rakenne tunnetaan nimellä Rhythm Changes kierto. (Tabell 2008, 151.) Brodinin mukaan tavanomaiseksi muodostuneen
AABA-rakennemallin olevan lainattu iskelmistä, joissa teema soitetaan kahdesta, jonka jälkeen väliosana uusi teema ja loppuun lisätään vielä lähtöteema.
(Brodin 1980, 103-104.) Tätä AABA-rakennetta noudattavat soitto-oppaassani
kaksi sointukiertoa. Näitä ovat rytmikiertoon pohjautuva Dizzy Gillespien sävel13
tämä Oleo-kappale ja modaaliseen So What -kiertoon nimensä mukaisesti pohjautuva Miles Daviksen säveltämään So What -kappale.
4.4 So What -kierto
Runsaiden sointuvaihdoksien katsottiin kahlitsevan soittajan improvisointia
ja syntyi tarve löytää uusia muotoja ilmaista musiikillisia ideoita. Improvisoinnin pohjaksi valittiin sointujen sijasta moodi, jota kappaleen melodia
myötäili. Sointuja ei varsinaisesti ollut. (Tabell 2008, 106.)
Moderni jazz hylkäsi vanhat muotorakenteet sekä harmonisen pohjan 1960luvulla, jolloin syntyi ns. modaalinen jazz, jossa asteikot toimivat improvisoijien
pohjana sointujen sijasta (Brodin 1980, 104). Brodinin viittaus täydentää hyvin
Tabellin lainauksen.
Tabell on tutkinut modaalisten sävellysten rakentuvan yhdestä tai useammasta
moodista. Hänen mukaansa modaaliset sävellykset voivat myös sisältää funktionaalisia jaksoja tai yhteen moodiin perustuvan sävellyksen B-osa voi transponoida. (Tabell 2008, 126.) Tabellin mainitsema B-osan transponoiminen löytyy myös valitsemastani modaalisesta Miles Daviksen So What -nimisen sävellyksen sointukierrosta. Sisällytin kyseenomaisen So What -kappaleen kierron
soitto-oppaani materiaaliksi, sillä kierto tulee mitä mahdollisimmin musiikkia
opiskelevan eteen soitettavaksi ennemmin tai myöhemmin, ja koin, että sen
pohjalle on myös hyvä tehdä harjoituksia.
Miles Davisin So What -sävellys löytyy hänen vuonna 1959 julkaistulta Kind of
Blue -levyltään. Kind of Blue on kaikkien aikojen myydyin jazzlevytys sekä lisäksi listattu tärkeimmäksi levytykseksi jazzmusiikin saralla (The Jazz Resource
2013). Levyn saama huomio kertoo levyn painoarvosta jazzmusiikin saralla.
Tabell on tutkinut modaalisen musiikin historian olevan yksi varhaisimmista musiikin muodoista ja monien alkuperäiskansojen musiikin perustuvan asteikkoihin
vielä tänäkin päivänä. Tabell kertoo länsimaisen musiikkikulttuurin haarautu-
14
neen antiikin kulttuurista, josta kirkkomusiikin moodit, eli kirkkosävellajit ovat
nousseet hallitsevaan asemaan. (Tabell 2008, 106.)
4.5 Coltrane-kierto
Tabellin mukaan funktionaalinen sointujen hallinta saavutti eräänlaisen päätepisteen John Coltranen Blue Train - (1957) ja Giant Steps (1959) -levyillä. Näillä
levyillä on kuultavissa Coltranen kehittämä tri tonic -järjestelmä nopeasti vaihtuvin tonaalisin keskuksin. (Tabel 2008, 106.) Tri tonic -järjestelmällä tarkoitetaan,
että sävellaji jaetaan kolmeen tonaaliseen keskukseen, jotka sijaitsevat aina
suuren terssin päästä toisistaan.
John Coltranen säveltämä Giant Steps löytyy Coltranen samaa nimeä kantavalta levyltä. Kyseisen standardin pohjalta valitsin tämän myöhemmin Coltranekierroksi ristityn sointukierron.
15
5 OPETUSMATERIAALI
Soittajan on tärkeä oppia tuntemaan oma instrumenttinsa ja ymmärtämään sen
mahdollisuudet. Musiikillisten ilmiöiden hahmottaminen omalla soittimella on
apukeino oppia hahmottamaan musiikkia ja harmoniaa. Basistien, joiden rooli
on pääsääntöisesti soittaa pohjasäveltä ja pitää yllä hyvä time, svengi ja groove,
voi olla hankala hahmottaa harmoniaa, sillä bassoa ei yleisesti pidetä varsinaisena harmoniasoittimena. Soitto-oppaan sisällön on tarkoitus auttaa basisteja
näkemään basso monipuolisena soittimena. Opas sisältää harjoitusmateriaalia,
jonka avulla soittaja voi myös kehittää säveltapailutaitojaan ja oppia ymmärtämään harmoniaa.
5.1 Johdanto opetusmateriaaliin
Soittaminen ei ole ainoa musiikin osa-alue, joka kehittää meitä muusikkoina.
Kaikki musiikin osa-alueet eivät vaadi soittamista, mutta vaativat sen, että soittimen hahmottaminen ja musiikin ymmärtäminen on sillä tasolla, että voi työstää
musiikin joitakin alueita soittamatta nuottiakaan. Kuunteleminen ja kuuleminen
ovat juuri näitä musiikin osa-alueita, jotka eivät vaadi varsinaisesti soittamista,
mutta kuullun kirjoittaminen nuottiviivastolle tai siirtäminen soittimelle soitettavaksi kuulonvaraisesti edellyttää, että oppija on harjoitellut soittamista ajatuksen
kanssa ja korvat auki. Tämä ilmiö on soitinkohtaisen teorian hallitsemista ja säveltapailua. Kaikki tekeminen musiikin parissa vie meitä eteenpäin soittajina ja
harjaannuttaa musiikin analyyttista kuuntelemista, kunhan se tehdään ajatuksen
kanssa.
Pyrin opetusmateriaalia tehdessäni ajattelemaan kokonaisuutta basistin näkökulmasta. Tarkoitukseni on pysyä asioissa, jotka luovat hyvän pohjan perustiedolla, ja tuoda esiin ideoita, jotka edesauttavat harjoittelutyötä. Soitto-oppaan
runko koostuu kuudesta osa-alueesta; soinnuista, arpeggioista, asteikoista, äänenkuljetuksesta, kävelylinjojen (walking bass) rakentamisesta sekä viidestä
oleellisesta jazzmaailmassa esiintyvästä sointukierrosta – blueskierrosta, kvint16
tikierrosta, rytmikierrosta (Rhythm Changes), So What-kierrosta sekä Coltranekierrosta (Coltrane Changes), joihin soitto-oppaan harjoitukset enemmän tai vähemmän perustuvat.
Opetusmateriaalin luomisen lähtökohtana oli käytännönläheisyys, joten edellä
mainitut
sointukierrot
ovat
perustellusti
valittu
oppimateriaaliksi
soitto-
oppaaseeni. Käytännönläheisyyttä lisää myös se, että olen sisällyttänyt harjoitteet käyttäen pohjana edellä mainittujen sointukiertojen pohjaa tai niistä poimittua sointukadenssia, joka mahdollistaa kappaleen harjoittelemista moniulotteisemmaksi.
Soitto-oppaani tarjoaa moniulotteista harjoittelemista, joka ilmenee harjoitusmateriaalin monipuolisuudesta. Kappaleiden bassolinjamallien lisäksi opas sisältää
myös sointuarpeggioiden, asteikkojen, äänenkuljetusharjoituksien sekä sointujen opettelemista, jota kautta myös harmonian opettelemista.
5.2 Teoria ja säveltapailu
”Ymmärtääksemme jazzmusiikin kieltä ja sen harmonista kehitystä, meidän on
hyvä tuntea perusrakenteita, joita jazzmusiikissa yleisesti käytetään” (Tabell
2008, 54).
Säveltapailu (ital. solfeggio, ransk. solfege) on pedagoginen keino sävelkorvan
toimintojen kehittämiseksi. Sen tavoitteita on luoda valmius nuotinlukutaidossa
sekä kuulonvaraisen soiton, improvisoinnin ja vapaan säestyksen taidoissa, eli
säveltapailu on musiikillisten rakenteiden tajuamiseen tähtäävää tietoisen kuuntelukyvyn kehittämistä. (Virtamo 1987, 426) Musiikinteoriaan kuuluu pyrkimys
systemoida musiikillisia ilmiöitä sekä muodostaa erilaisia järjestelmiä käytettäväksi analyysissa tai sävellysmetodina (Virtamo 1987, 289).
Kuvauksesta tulee hyvin ilmi teoria ja säveltapailu-oppiaineiden tavoitteet ja
pyrkimykset. Teoria ja säveltapailu voivat olla haastavampia rytmiryhmän edustajille kuin melodia- ja harmoniasoittajille. Tämän vuoksi olen liittänyt teoriaa ja
17
säveltapailua sisältäviä harjoitteita soitto-oppaani harjoituksien yhteyteen läpi
oppimateriaalin.
Teoriassa monet asiat ovat helpompia kuin käytännössä. Teoriassa helposti toteutettava asia voi useasti olla käytännössä vaikea. Käytännössä soittaja joutuu
miettimään asioita kuten asteikkoja ja niiden sormituksia, jotta äänenkuljetus
kuulostaisi mahdollisimman luontevalta ja jotta liike saataisiin ergonomiseksi.
Tällöin vältyttäisiin myös ylimääräiseltä liikkeeltä sekä suurilta hypyiltä basson
kaulan sisällä. Soittajan tulee tietää soinnut ja löytää soinnun sävelet otelaudalta eri käännöksineen, mutta soittajan tulee tietää myös soittoteknisiä asioita, alkaen soittotekniikasta, jota ilman näiden asioiden toteuttaminen olisi mahdotonta.
Soitto-oppaassani teorian ja säveltapailun osuus pohjautuu bassolle kirjoittamiini harjoituksiin. Teoria sisältyy nuotinlukuun ja sointujen tunnistamiseen nuottikuvasta heti ensimmäisestä harjoituksesta lähtien eli sointuarpeggioista. Tämän
jälkeen siirrytään yleisimpiin asteikkoihin ja moodeihin. Sointuarpeggioiden ja
asteikkojen saattelemana on hyvä yhdistää molemmat ja siirtyä diatoniseen äänenkuljetukseen eli äänenkuljetukseen asteikon sisällä. Äänenkuljetuksen jälkeen siirrytään walking bass-linjojen rakentamiseen sekä tutustutaan erilaisiin
musiikillisiin ilmiöihin näiden linjojen sisällä, jotka edesauttavat linjojen rakentamisessa. Viimeinen osio sisältää sointujen soittamisen bassolle, jossa tuodaan
esille muutamia vaihtoehtoja sointujen soittamiseen bassolla. Kehotan sointujen, murtosointujen ja asteikkojen soundien kuuntelemiseen sekä niihin tutustumista soittamisen lisäksi myös laulamisen muodossa, sillä se tekee harjoituksista säveltapailua, joka vuorostaan kehittää musiikillista ja analyyttista korvaa.
Korostan oppaassani, että ei pelkästään soittaminen, vaan kaikenlainen musiikin parissa tekeminen, kehittää meitä soittajina ja muusikkoina.
5.3 Harjoitukset
Soitto-oppaan työstämisen alkumetreillä tein päätöksiä oppaan ja harjoitteiden
suuntautumisen suhteen. Päätin sisällyttää oppaaseeni sointuarpeggioita, as18
teikkoja, asemallista soittamista ja äänenkuljetusta asteikon sisällä, walking
bass -linjoja, sointuja ja harmoniaa sekä sisällyttää edellä mainittujen harjoituksia jazzmusiikissa yleisesti esiintyviin sointukiertoihin. Päädyin ratkaisuun, koska soitto-oppaan kohderyhmä, musiikin opiskelijat, joille oppimateriaali on
suunnattu, joutuvat opinnoissaan tutkimaan musiikin eri osa-alueita laajaalaisesti. Soittajan on hyvä oppia hahmottamaan soittamaansa ja soittamiaan
kappaleita, joten pelkästään itsensä kehittämisen kannalta muusikon on hyvä
tietää, mitä kappaleen sisällä tapahtuu. Käytännön elämässä kaikki soittaminen
ja musiikin kuunteleminen kehittää soittajaa jollain musiikin osa-alueella, sillä
kaikesta voi saada vaikutteita omaan soittoonsa.
5.3.1 Soinnut ja arpeggiot
Nelisointu rakentuu pohjasävelestä, terssistä, kvintistä ja septimistä tai sekstistä. Soitto-oppaani tarkoitus on avata jazzmusiikin maailmaa sekä auttaa hahmottamaan musiikkia yleisesti ottaen, joten päätin oppaassani pysytellä nelisoinnuissa. Nelisoinnut toimivat perusmuotona läpi soitto-oppaan, enkä ole
sen laajempia sointuja siinä käsitellyt.
Soittajan on tärkeä oppia tuntemaan oma instrumenttinsa ja löytää sävelet otelaudalta. Tästä syystä olen jaotellut sointuarpeggioharjoitukset neljään osaan.
Ensimmäinen osa on kolmisoinnut käännöksineen kahdella kielellä ja toinen
osa on kolmisoinnut käännöksineen kolmella kielellä. Kolmas osa käsittää nelisoinnut käännöksineen kahta kieltä käyttäen ja neljäs osa nelisoinnut käännöksineen kolmea kieltä käyttäen. Jokaista osiota voi myös harjoitella eri kaavalla, eli sijoittamalla sävelet eri järjestykseen, eli kaavaan, jonka tuon myös kirjassani esille. Tämän harjoituksen tarkoituksena on oppia hahmottamaan soinnut ja sävelet eripuolilta basson kaulaa sekä oppia kuulostelemaan ja tuntemaan perusharmoniaa. Kuva 1 on katkelma soitto-oppaani sointuarpeggiot kappaleesta nelisointuarpeggiot kolmella kielellä -luvusta.
19
Nelisointuarpeggiot #2
kolmella kielellä
?4 œ œ œ œ
4
¤
5
2
3
2
5
5
7
5
7
œ
œ œ œ
¤
3
7
? œ œ bœ œ
œ œ
œ bœ
¤
3
7
2
4
5
9 CŒ„Š7(b5)
2
4
4
KUVA
1.
13 CŒ„Š7(#5)
? œ œ #œ œ
¤
5.3.2 Asteikko 4
3
2
5
6
œ
œ œ #œ
9
10
12
9
9
14
12
10
12
14
bœ
œ œ œ
9
10
14
10
œ
œ œ œ
9
10
œ
bœ œ œ
5
9
9
10
œ
œ œ œ
5
9
4
7
10
? œ œ œ œ
CŒ„Š7
œ œ
œ œ
œ
œ œ œ
œ
œ œ œ
C6
14
œ œ #œ œ œ œ
#
œ
œ
10
11
14
#œ
œ œ œ
vaihtoehtoinen
3
2
1
4
7
6
9
5
11
9
10
9
14
10
14
13
œ
18 C‹6
bœ
bœ
Itämainen
musiikki
œ on vaikuttanut
œ jazzmusiikkiin
œ œ erilaisten
œ œ asteikkojen
œ œ välityksel-
b œ nœ
?
bœ œ
bœ œ
œ
œ
œ toimivat lähtökohtana improvisaatioon sointurunkojen
lä 1960-luvulla.
Asteikot
¤
vaihtoehtoinen
sijasta, jota kutsuttiin
modaaliseksi
improvisaatioksi.
(Virtamo8 1987, 124-125.)
2
2
5
12
0
3
1
5
3
1
6
5
7
10
7
10
12
10
13
Tabell
œ
23 C‹7kuvaa musiikin kolmen peruselementin olevan rytmi,
b œ melodia ja
b œ harmo-
bœ
bœ œ
bœ
bœ œ
bœ œ
œ
œ
œ erottaa toisistaan, sillä on
? Hän
b œ kolmea
belementtiä
œ œ
nia.
ei voida
œ b œjatkaa, ettäœnäitä
selvää, että ilman rytmiä
ei voi olla melodiaa, eikä ilman melodiaa voi olla harvaihtoehtoinen
¤
3
5
3
8
12
1(Tabell
5
5Soitto-oppaani
5
8 sisältää laajemmin
8 10
10 13
moniaa.
2008,
69.)
sekä
melodiaa
et3
3
6
6
10
13
tä harmoniaa, mutta en oppaassani puutu rytmiikkaan neljäsosa- ja kahdeksasCopyright © MP 2012
osalinjoja suuremmin kuin sanallisesti.
Tabellin mukaan moodit tarkoittavat asteikkojen käännöksiä, joka on toinen asteikko samalla säveliköllä, mutta lähtien eri lähtösävelestä. Hänen mukaansa
jazzmusiikissa yleisesti käytettävien asteikkojen jakautuvan kirkkosävelasteikkoon, melodiseen ja harmoniseen molliin ja niiden moodeihin, symmetrisiin asteikkoihin, pentatonisiin asteikkoihin, blues-asteikkoihin ja synteettisiin asteik20
koihin. (Tabell 2008, 70.) Tästä syystä valitsin edellä mainitut asteikot ja moodit
soitto-oppaani asteikkoluvun repertuaariin. Tämän lisäksi olen lisännyt oppaaseen hieman harvemmin esiintyvän harmonisen duurin moodeineen.
Asteikot ovat oleellinen osa äänenkuljetusta niin kävelylinjan kuin melodialinjan
rakentamisessa. Opas sisältää johdannon aiheeseen, asteikkoja sekä asteikkoharjoituksia, jotka antavat mallin, kuinka asteikkoja voidaan hyödyntää musikaalisesti. Asteikkoja ei pidä ajatella vain soittotutkintojen pakollisena pahana, sillä
asteikkoja voidaan hyödyntää musikaalisesti, mutta se edellyttää sitä, että ne
ovat ensiksi harjoiteltuna muistiin.
Tabell kuvaa skaalojen eli asteikkojen edustavan sävelmateriaalia, joista melodialinjat rakentuvat. Hänen mukaansa sointu ja asteikko voidaan ajatella olevan
saman asian eri ilmenemismuoto. (Tabell 2008, 69.) Soinnun ja asteikon voidaan siis katsoa olevan erilaisia muodostelmia samasta asiasta. Jokaiselle
soinnulle on olemassa läheinen asteikko, joka sisältää soinnunsävelten lisäksi
myös soinnun lisäsävelet.
Sointumerkki ilmaisee Tabellin mukaan lähimmän soinnun sävelikkoä vastaavan asteikon. Sointumerkki antaa hänen mukaansa solistille sävelmateriaalin,
jolla solisti voi improvisoida melodialinjoja soinnun päälle. (Tabell 2008, 69.)
Sointumerkki kertoo paljon, ja olen tästä syystä koonnut soitto-oppaaseeni yleisimmät asteikot sekä niiden harmoniat nelisointuihin asti, jotta oppija voisi hahmottaa jokaisen asteikon yhteydessä siihen sopivan soinnun. Kuva 2 on katkelma soitto-oppaani asteikot -kappaleen asteikkoharjoituksia -luvusta.
21
C-fryyginen
?4 œ
4
bœ
œ
œ bœ b œ
œ
J
‰
œ bœ b œ bœ b œ
œ
J
‰
b œ bœ
œ b œ bœ
œ
œ
J
‰
œ bœ
œ
œ
J
‰
œ
J
‰
bœ
œ
œ
bœ
bœ
3
terssiparein
œ
œ
œ bœ
œ bœ bœ
5
kvarttiparein
œ
? œ bœ bœ
œ
? œ
œ bœ
œ bœ bœ
œ bœ
7
œ bœ bœ bœ bœ
œ
kvinttiparein
? œ
? œ bœ bœ bœ bœ
9
sekstiparein
KUVA
2.
œ
œ
œ
bœ
œ
11 septimiparein
bœ
5.3.3
Äänenkuljetus
b œ sisällä
œ asteikon
bœ
? œ
bœ
bœ
œ
œ
bœ
œ
bœ
bœ
œ
bœ
bœ
”Jazzimprovisoinnin lähtökohtana on luoda melodialinjoja, jotka ilmentävät pohjalla olevaa harmoniaa. Sointuihin liittyvät asteikot ilmaisevat ne äänet, jotka lähinnä vastaavat soinnun sävyä.” (Tabell 2008, 77.)
Dominantti-toonikapurkaus V7-I on Tabellin mukaan funktionaalisen jazzharmonian peruselementti. Tabell kertoo lähes kaikkien perinteisten jazzsävelysten perustuvan juuri siihen ilmiöön. Hän lisää, että kyseistä kadenssia
yleensä edeltää II asteen sointu, joka täydentää kadenssin II-V-I -kadenssiksi.
(Tabell 2008, 33.)
Summittainen asteikon sävelten soittaminen ei kuitenkaan Tabellin mukaan takaa, että melodialinja välittäisi soinnun
funktion. Tabell kertoo selityksen piileCopyright © MP 2013
vän siinä, että melodia rakentuu sointujen perusäänille eli pohjasävelelle, terssille, kvintille ja septimille, jotka ovat pääosin iskullisilla tahdin osilla. Lisäsävelet
ovat tässä melodian kulussa lähinnä sivusävelkulkuja, jotka muodostavat melodian ja harmonian välille jännitteitä. (Tabell 2008, 77.)
Äänenkuljetus-luku perustuu sekä walking bass että soololinjan luomiseen. Harjoitus perustuu asemalliseen soittamiseen, jotta basson kaula saataisiin tutuksi
22
ja soittimen hallinta kokonaisvaltaisemmaksi. Oli kyseessä kävelylinjan tai soololinjan rakentaminen, eri asemien ja vaihtoehtoisten sormitusten opetteleminen
auttaa suunnattomasti rakentamaan ergonomisia linjoja ilman suuria hyppyjä
basson otelaudan sisällä.
Tabellin mukaan äänenkuljetuksen perussääntönä on, että soinnunsävel pyritään viemään seuraavan soinnun lähimpään ääneen (Tabell 2008, 99). Soittooppaan äänenkuljetusharjoitukset eivät ole valmiita walking bass- tai soololinjoja, vaan diatonisia äänenkuljetusmalleja, jotka toimivat erillisine sormitus- ja
asemamallineen hyvänä pohjana varsinaisten bebop-fraasien rakentamisessa
myöhemmässä vaiheessa.
Tabell toteaa kirjassaan suurimman osan jazzsävellyksista perustuvan II-V-I kadensseihin, joiden hahmottaminen sointusatsissa on täten erityisen tärkeää
(Tabell 2008, 32). Kuten Tabell vahvistaa, jazzmusiikki tosiaan on täynnä II-V kadensseja, joten opuksen äänenkuljetus asteikon sisällä -luku perustuu lähes
täysin äänenkuljetukseen II-V -kadenssin muodossa. Äänenkuljetusharjoitukset
ovat jaettu neljään eri asemaan. Ensimmäinen asema lähtee perussäveleltä,
toinen terssiltä, kolmas kvintiltä ja neljäs septimiltä. Näiden harjoitteiden avulla
olen itse kokenut hahmottavani soittimen rekisteriä kokonaisvaltaisemmin. Kuva
3 katkelma soitto-oppaani äänenkuljetus asteikon sisällä -kappaleesta.
II-V-I
duuri ii-v-i
F7
œ B¨Œ„Š7
œ
œ
œ
œ
œ
œ
œ
J ‰ Œ Ó
œ
B¨Œ„Š7
œ
œ
œ
? b4 œ œ œ œ œ œ
J ‰ Œ Ó
b 4
C‹7
¤
5
F7
5
5 3 5 7
3 5 6
C‹7
3
6 8 10
¤
12 10 12 13
12
10
13 15 17
C‹7
œ
F7
B¨Œ„Š7
œ
œ
œ
œ
?b
œ œ œ œ j‰ Œ Ó
b
œ
¤
13
C‹7
3
2
23
5
3
œ œ œ œ F7
œ
6 5
3
8
1
B¨Œ„Š7
7
C‹7
KUVA
3.
C‹7
9
5
8
F7
œ B¨Œ„Š7
œ
œ
œ
œ
œ
œ
œœ
J ‰ Œ Ó
F7
B¨Œ„Š7
œ
œ
œ
œ
œ
œ
œ
œ
œ
?b
J ‰ Œ Ó
b
C‹7
10 12 13
8 7 8 10
C‹7
œ
15 13 15 17
15
14
B¨Œ„Š7
œ œ œ F7œ
œœœ œ‰ Œ Ó
J
7
5
8
7
5
8
œ œ œ F7œ œ
œ
6
5
B¨Œ„Š7
5.3.4 Walking bass
Bob Magnusson kuvaa kirjassaan The Art of Walking Bass sanan walking kuvaavan tunnetta ja bassolinjan liikettä, kuten fyysinen käveleminen – jalkaa toisen eteen. Tämä jatkuva neljäsosasävelten virta luo tunteen eteenpäin menevästä liikkeestä. Walking bass -linjan rakentamisesta Magnusson kertoo niiden
rakentuvat annetun harmonian pohjalta, johon basisti valitsee sävelet ja järjestyksen, jossa hän ne soittaa. (Magnusson 1999, 2.)
Walking bass -luvussa olen pyrkinyt tuomaan esille erilaisia lähestymistapoja
kävelylinjan rakentamiseen. Tuon esille soinnunsävelillä soittamisen, asteikon
sävelillä soittamisen, eli diatonisen lähestymistavan, kromaattisen lähestymistavan, horisontaalisen ajattelutavan, välidominanttien ja II-V -kadenssien hyödyntämisen ja kolmisointujen sekä ala- että yläpuolisten johtosävelien hyödyntämisen. Olen sisällyttänyt ja soveltanut näitä elementtejä viiteen tunnettuun sointukiertoon jazzmusiikissa. Olen kuvannut jokaisen walking bass -linjan sisällä tapahtuvan ilmiön nuottikuvaan. Oletan, että perusteet, kuten kyky nuotinlukuun ja
ymmärrys teoriasta ovat oppijalla hallussa jo ennestään, jotta oppija ymmärtää
oppaassa esiintyviä musiikillisia ilmiöitä, ja harjoitusmateriaalista saataisiin suurin hyöty irti.
Kävelylinjan soittamista voisi näiden kuvaelmien pohjalta verrata soolojen soittamiseen, jonka myös mainitsen soitto-oppaassani. Kävelylinjan rakentaminen
kuin soolojen soittaminen perustuu tunnetilaan, tulkitsemiseen, reagointiin ja
jännitteiden rakentamiseen sekä niiden purkamiseen, elementteihin, jotka tekevät musiikista soitettua musiikkia. Kuva 4 on katkelma soitto-oppaani walking
bass -kappaleesta.
24
Horisontaalinen -ajattelutapa, kuvitteelliset
välidominantit sekä II-V-I -kadenssit
So What -kierto
A
horisontaalinen -ajatus
?4 œ œ œ œ
4
D‹7
5
?
œ œ œ œ
œ œ
œ œ
œ œ
œ œ
välidominantti
œ œ œ œ
œ œ
#œ œ
horisontaalinen -ajatus
A
9
? œ
œ
œ
œ
KUVA 4.
œ
? nœ œ œ
13
œ
œ
œ #œ
œ
välidominantti
œ
œ œ #œ
œ
œ
œ
œ nœ œ œ
5.3.5 Sointujen soittaminen
B
II-V -ketju
œ bœ
bœ #œ
bœ
œ œ
œ œ
#œ œ
œ œ
œ #œ
œ
œ
œ œ œ œ
œ
bœ
œ perusmuoto.
b œ Seb œrakentuu
œ b œ œ nelisointu on soinnun
Tabellin
? b œ mukaan
œ b œ bjazzteoriassa
17 E¨‹7
pohjasävelestä, terssistä, kvintistä ja septimistä tai sekstistä. Hän jatkaa, että
pohjasävel, terssi ja septimi riittävät määrittämään soinnun perustyypin, eikä
välidominantti
21 b œ bvälttämättä
soinnun
tarvitse sisältää kvinttiä. Tabell kertoo pohjasävelen
määritœ nœ
bœ
?
bœ bœ œ bœ
bœ
nœ
œ œ sävelestä
b œ b œ sointu
tävän absoluuttisen säveltason soinnulle eli b mistä
nœ #œrakentuu.
Tabell
jatkaa terssin määräävän soinnun duuri- tai molliluonteen, pienen septiA
œ
välidominantti
min määrittävän soinnun dominanttiluonteen sekä suuren septimin ja sekstin
D‹7
œ
œ #œ
œ
œ
œ #œ
œ bœ
œ œ
määrittävän
Soinnun kvintti voi myös olla vähennetty
? œ œ soinnun
œ œ toonikaluonteen.
25
tai ylinouseva, joka vastaavasti muuttaa soinnun vähennetyksi tai ylinousevaksi.
(Tabell 2008, 14.)
horisontaalinen -ajatus, joka päättyy välidominanttiin
œ
? nœ œ œ
29
œ œ œ œ
œ œ œ œ œ #œ
œ
Olen keskustellut oppituntien lomassa yliopisto-opettajani lehtori Kariœ Kuivamä-
en kanssa aiheesta. Hänen mukaansa basistin ajatuksena on tukea moodia tai
Copyright © MP 2012
tiettyä sointua, joten basisti on tärkeässä roolissa harmonian suhteen, sillä jos
basisti soittaa halutun moodin tai soinnun ulkopuolella on harmoninen muutos
tosiasia. Tämä kertoo, että harmonian ymmärtäminen on tärkeä osa-alue. Tästä
syystä soitto-oppaani viimeinen kappale on sointujen soittaminen. Käyn oppaassani sointuja läpi aina nelisointuihin asti.
25
Bassoa ei pidetä varsinaisena sointusoittimena, mutta basso on erittäin hieno
sointusoitin, vaikka ei olekaan samanlainen kuin piano tai kitara. Se ei myöskään tarkoita, ettei bassolla voisi soittaa sointuja, vaikka se on paikoin kompromissien tekemistä sävelten jättämisen ja poisjättämisen suhteen. Sävelten poisjättämisestä hyvä esimerkki on Tabellin mainitsema kvintti, joka on unohdettu
lähes poikkeuksetta jokaisesta sointutaulukon sisältämästä soinnuista pois. Ainoa poikkeus on muunnettu kvintti, joka on oleellinen teho määrittämään sointua, joissa se esiintyy.
Sointujen soittaminen -luku koostuu sointutaulukosta sekä kahdesta soinnuin
läpikäytävästä kierrosta. Sointujen soittaminen auttaa ennen kaikkea hahmottamaan sointujen tehoja, kuten esimerkiksi duuri vai molli, suuri septimi vai pieni
septimi, joten sointujen kuunteleminen ja analysoiminen on myös tärkeää ja kehittävää harmonian ymmärtämisen suhteen. Kuva 5 on katkelma soitto-oppaani
sointujen soittaminen -kappaleesta.
Jazz-blues-kierto
“”
? 4 bw
4 w
w
F7
¤
5
13
12
13
B¨7
KUVA
9 <“ > 5.
G‹7
? nb w
w
w
¤
5.3.6 Komppilaput
15
15
15
F7
C‹7
F7
bw
bw
w
bw
w
w
b˙
b ˙˙
b ˙˙
˙
13
12
13
14
13
13
15
13
15
14
13
13
14
13
13
<“ >
? bb w
w
w
¤
B¨7
bw
bw
w
F7
bnw
w
w
A‹7
˙˙
˙
#˙˙˙
13
12
13
14
13
13
17
17
17
17
16
17
C7
F7
D7
G‹7
D7
C7
bw
w
w
b ˙˙
˙
#˙˙˙
nb ˙˙
˙
b˙
n ˙˙
15
14
15
14
13
13
17
16
17
15
15
15
15
14
15
Soitto-oppaan loppuun olen koonnut komppilaput kaikista viidestä oppaassa
esiintyvästä sointukierrosta. Näiden avulla oppija voi harjoitella sointuja, arpeggioita, äänenkuljetusta, kävelylinjaa tai sooloja ilman, että nuottikuvaan on val26
miiksi kirjoitettuja merkintöjä. Kuva 6 on katkelma soitto-oppaani komppilaput kappaleesta.
Kvinttikierto
A
C‹7
? b4
b 4V V V V
5
A‹7(b5)
? bb
V V V V
F7
B¨Œ„Š7
E¨Œ„Š7
V V V V
G‹7
V V V V
F7
B¨Œ„Š7
V V V V
D7[áÆ]
V V V V
V V V V
V V V V
A
C‹7
9
?b
b V
KUVA 6.
13
V
V
V
A‹7(b5)
? bb
V V V V
V
V
V
V
D7[áÆ]
V V V V
V
V
V
V
G‹7
V V V V
E¨Œ„Š7
V
V
V
V
V V V V
B
17
A‹7(b5)
21
C‹7
? bb
V
V
V
V
?b
b V V V V
D7[áÆ]
V
G‹7
V V V V
B¨Œ„Š7
V
V
V
F7
V
V
V
V
V
V
V
V
V V V V
V V V V
G‹7
F‹7
C
25
A‹7(b5)
V
D7[áÆ]
29
A‹7(b5)
V V V V
D7[áÆ]
?b
b V
? bb
V
V
V
V
V
V
V V V V
V
G‹7
V
V
V V V V
Copyright © MP 2012
27
V
C7
V
V
B¨7
V
V V V V
V
6 POHDINTA
Lopputyön lähestyessä aloin miettiä aihetta opinnäytetyölleni, josta olisi myös
käytännön hyötyä. Päädyin oman soitto-oppaan tekemiseen, jota voisin hyödyntää työssäni soitonopettajana. Oppaalla voisi olla myös positiivinen vaikutus hakiessani opettajan työtä tulevaisuudessa.
Jazzmusiikki minulle tärkeää, joten teknisten asioiden ohella jazzin perusteita
käsittelevään aihealaan päätyminen soitto-oppaan suhteen oli luonteva ja mieleinen ratkaisu. Opas sisältää monipuolisesti taiteen perusopetuksen musiikin
laajan oppimäärän mukaisia harjoituksia, joiden tarkoitus on herättää ajatuksia
ja ideoita soiton suhteen, joka tekisi soittimen hahmottamisesta kokonaisvaltaisemman. Kirja on nimestään riippumatta hyvä soitto-opas kaikille vähintään 3/3
-tasolla oleville soittajille musiikkityylistä riippumatta, sillä soittimen hahmottaminen on musiikkityylistä riippumaton asia, kuten ovat myös teoria ja säveltapailu.
Koen tärkeäksi, että harjoittelemisella olisi suora yhteys käytäntöön. Harjoitellessaan tulisi aina pyrkiä luomaan musiikkia ja harjoitteista löytämään yhteys
käytäntöön pystyäkseen hyödyntämään opittua parhaiten. Olen oppimateriaalia
tehdessäni pyrkinyt tuomaan esille malleja ja ideoita, joiden pohjalta soittajan on
hyvä lähteä rakentamaan omia äänenkuljetuslinjojaan sekä laajentamaan omaa
musiikillista tulkintaansa. Tästä syystä soitto-oppaani sisältää harjoituksia, jotka
pohjautuvat jazzstandardeista lainattuihin sointukiertoihin sekä niissä esiintyviin
sointukadensseihin.
Soitto-oppaan työprosessin ohella koin oppivani jäsentämään kokonaisuutta paremmin sekä oppaan sisällön että myös harjoitusten sisällön osalta. Soittooppaan tekemisellä on siis ollut kehittävä ja opettava vaikutus myös minulle itselleni niin tiedon jäsentämisen kuin soitannollisen puolen suhteen, sillä olen
joutunut analysoimaan tarkoin sekä oppaan että harjoitusten sisältöä.
28
Minulla ei ole ollut mahdollisuutta testata soitto-oppaan toimivuutta käytännössä
kuin yksittäisten harjoitusten muodossa, mutta odotan suuresti oppaasta tulevaa palautetta.
Mielestäni työ edistyi sopivalla vauhdilla. Koko työprosessi piti sisällään useita
lyhyitä jaksoja sekä muutamia intensiivisiä kahden tai kolmen päivän tehokkaita
jaksoja. Nämä tehokkaat jaksot olivat ajatusten siirtämistä paperille, lähteiden
hakemista ja soittomateriaalin luomista, jolloin sain suurimman osan työstäni
tehtyä. Lyhyemmät jaksot sekä työprosessien välit auttoivat jäsentämään yksittäisiä asioita ja koko työtäni yhdeksi kokonaisuudeksi.
Koen, että opinnäytetyöni ja soitto-oppaani on saavuttanut hieman sitä käytännönläheisyyttä, jota lähdin työltäni hakemaan. Soitto-oppaan harjoitukset rakentuvat harjoituksista, joiden yhteydessä olen itse kokenut musiikillisia heräämisiä
ja jos sen tiedon välittämisestä on hyötyä yhdellekään toiselle musiikkia opiskelevalle, on soitto-opas onnistunut tehtävässään.
29
LÄHTEET
Tabell, M 2008. Jazzmusiikin harmonia. 3. painos. Helsinki: Gaudeamus Helsinki Press Oy Yliopistokustannus.
Virtamo, K (toim.) 1987. Otavan musiikkitieto A-Ö. Keuruu: Kustannusyhtiö Otavan painolaitokset.
Zeranska-Gebert, G. & Lampinen, T. 2011. Parlandi Musiikkisanakirja. 2. painos. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press Oy Yliopistokustannus,
HYY Yhtymä.
Magnusson, B 1999. The Art of Walking Bass. Hal Leonard Corporation.
Brodin, G 1980. Musiikkisanakirja. Keuruu: Kustannusyhtiö Otavan painolaitokset.
Jauhiainen, E 2002. Aiotko rock-basistiksi?. Kuopio: Tmi Edis Ide.
Kinnunen, J 1988. Rockbassotreenejä. Helsinki: Selvät sävelet.
Yli-Tepsa, P 2010. Bassoaapinen. Omakustanne.
Friedland, E 2009. Bassokoulu 1. Helsinki: F-kustannus.
Kuivamäki, K. Lehtori. Oulun yliopisto. 2012. Keskustelu oppitunneilla.
13.11.2012.
Yli-Tepsa, P. Lehtori. Oulun konservatorio. 2012. Keskustelu oppitunneilla.
22.11.2012.
30
Opetushallitus 2013. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002. Hakupäivä 3.1.2013.
<http://www.oph.fi/download/123013_musiik_tait_ops_2002.pdf>.
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry (SML) 2013. Elbas – Nivåprovens innehåll
och utvärderingsgrunder 2008. Hakupäivä 20.2.2013.
<http://www.musicedu.fi/easydata/customers/musop/files/tasosuoritukset/rytmm
usik/elbas2008.pdf>.
The Jazz Resource. Top 5 Jazz Albums of All Time. Hakupäivä 5.1.2013.
<http://www.thejazzresource.com/top_25_jazz_albums.html>.
31
LIITE 1
BASSOKOULU: MODERNI SÄHKÖBASSO
Soitto-opasta voi tiedustella allekirjoittaneelta.
32
Fly UP